Uutiset

Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ehdokkaat kuntavaaleissa 2025

Osastollamme on kuusi hyvää länsihelsinkiläistä ehdokasta Helsingin kaupunginvaltuustoon. Alla heidän kuvansa ja lyhyet esittelynsä. Tervetuloa myös jututtamaan ehdokkaitamme tapahtumiimme vaalien alla.

842 Johanna Forss-Lähdesmäki

Erityisopettaja, Munkkivuori

Olen 42-vuotias energinen erityisopettaja, teologian maisteri ja kuuden lapsen perheenäiti Munkkivuoresta. Työssäni erityisopettajana ratkaisen oppimisen haasteita moniammatillisessa yhteistyössä ja vahvuuksiin nojaten. Samaa rakentavaa, positiivista ja pitkäjänteistä yhteistyöasennetta tuon myös kuntapäätöksentekoon.

Lupaan kuntapäättäjänä edistää päätöksiä, jotka lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia, tasa-arvoista koulutusta sekä ympäristölle kestävää tulevaisuutta.
Politiikka on minulle välittämistä, sellaisen yhteisöllisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamista, jossa lapset ja nuoret- ja meistä jokainen voi katsoa luottaen tulevaisuuteen. Yhdessä ja ilon kautta.

Minulle tärkeää

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Lapset ja nuoret ovat Helsingin voimavara ja luovuuden lähde. Minulle keskeistä munkkivuorelaisena äitinä on se, että lapset ja nuoret saavat kattavat ja nopeat terveyspalvelut myös mielenterveyden haasteisiin sekä mahdollisuuden harrastaa maksuttomasti. Liikunnallista elämäntapaa tukevat lasten ja nuorten ilmaiset uimahallivuorot sekä mahdollisuus käydä maksuttomasti uimahallien kuntosaleilla.

Tasa-arvoinen koulutus

Laadukas varhaiskasvatus, perusopetuksen pienet ryhmäkoot ja oppimisen riittävä tuki takaavat tasa-arvoiset eväät hyvään elämään. Tarvitsemme riittävästi osaavaa ja pysyvää henkilökuntaa päiväkoteihin ja kouluihin.

Ympäristölle kestävä tulevaisuus ja asuinalueiden elinvoimaisuus

Alle 18-vuotiaiden ilmainen joukkoliikenne olisi merkittävä tasa-arvo-ja ekoteko. Asuinalueiden viihtyvyys ja elinvoimaisuus on säilytettävä, turvallinen Helsinki lapsille on turvallinen meille kaikille.

—————————

848 Leea Halmetoja

psykologi ja psykoterapeutti , Pohjois-Haaga

 Minulle tärkeää

Toimivat terveyspalvelut

Sujuva hoitoonpääsy, Maisa-palveluun lisää valintoja, takaisinsoiton toimivuus.
Omalääkärimalli parantamaan hoidon jatkuvuutta, laatua ja kustannustehokkuutta.
Hyvin resurssoidut lastensuojelu, jalkautuva nuorisotyö sekä päihdepalvelut.
Varmistetaan mielenterveyspalveluiden saatavuus ja toimiva hoitoketju.

Koulutuksellinen tasa-arvo

Koulutukseen riittävä rahoitus: laadukas opetus ja tilat, tarvittava koulunkäynnin tuki sekä kohtuulliset luokkakoot. Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus vahvistuu palkoilla ja työoloilla. Lisää ja päteviä opettajia, erityisopettajia, monikielisiä ohjaajia, koulupsykologeja ja kuraattoreja. Kaupungin tarjoama jatkokoulutus pätevoitymiseen ammatissa jo työskenteleville. Helsinkiläisille toisen asteen opiskelupaikka kotikaupungissa.

Helsinkiläisten talous

Asumiskustannusten kohtuullistaminen; lisää vuokra-asuntotuotantoa ja asuntorakentamista pieni- ja keskipalkkaisille sekä erityisryhmille. Myymättä jääneet uudet asunnot kaupungin haltuun ja julkisilla varoilla tuettuun asumiseen. Työllistymisen ja täydennyskoulutuksen saavutettavuus ja sujuvuus kaikille ikäryhmille ja koulutustaustoille. Maahanmuuttajille tukea työllistymiseen, kieli- ja täydennyskoulutus ja yhdenvertaiset vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekoon.
Yritysten tukeminen.

—————————

850 Ahmad Noor Hassan

Merkonomi, Pohjois-Haaga

Nimeni on Ahmad Noor. Tulin Suomeen vuonna 2004 ja olen neljän lapsen isä. Olen ollut HOK-Elannon edustajiston varsinainen jäsen, jonne jälleen kerran pääsin kovan työn jälkeen, hyvällä äänimäärällä.

Ammatiltani olen merkonomi. Haluan integroida nuoret suomalaiseen yhteiskuntaan. Minulla on kokemusta nuorisotyöstä, ja aion tehdä aloitteen estääkseni nuoria liittymästä katujengiin.

Minulle tärkeää

Nuorten ohjauspalvelujen parantaminen:

Nuorten ohjauspalvelujen parantaminen: on tärkeää, että nuoret saavat ohjausta oikeaan aikaan
ja oikeassa paikassa. Nuorten tarpeet voivat vaihdella, ja on tärkeää tarjota erilaisia palveluita nuorille erilaisissa elämäntilanteissa.

Työ ja toimeentulo

Työ ja toimeentulo: uusien työmahdollisuuksien luominen ja yrittäjyyden
tukeminen ovat tärkeitä nuorten työllistymisen kannalta. Oikeudenmukaisuus
työmarkkinoilla on tärkeää, mutta myös nuorten tukeminen kehittämään taitojaan
ja löytämään mielekästä työtä.

Asuminen ja Yhteisöllisyys

Asuminen: Kohtuuhintaisten ja laadukkaiden asuntojen tarjoaminen on tärkeää
nuorille asettuakseen ja elääkseen vakaata elämää. Tämä voi myös estää
segregaatiota ja mahdollistaa monimuotoisten yhteisöjen syntymisen.
Yhteisöllisyys ja osallisuus: nuorten tukeminen yhteisöihin litymisessä ja
syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää. Yhteiskuntaan osallistuminen antaa
nuorille ihmisarvon tunteen ja paikkansa maailmassa

———————————

868 Kaisla Kanerva

opiskelija, Lassila

Olen Kaisla Kanerva, 20-vuotias opiskelija Helsingistä, Lassilasta.
Minulla on kokemusta ammatillisten opiskelijoiden edustamisesta niin Helsingissä, kuin valtakunnallisestikin. Toimin tällä hetkellä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry) ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Opiskelen nuoriso-ohjaajaksi Stadin AO:ssa, jossa olen päässyt toimimaan opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana jo kaksi vuotta. Ammatillisten opiskelijoiden edustajana olen päässyt tuomaan opiskelijoiden ääntä kuuluviin haastatteluissa, koulun sisäisissä tiimeissä, sekä useissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa.
Opintojen aikana olen päätynyt myös Teollisuusliittoon, jossa sain luottamuksen toimia vuonna 2024 Uudenmaan nuorisojaoston varapuheenjohtajana. Lisäksi olen tehnyt Teollisuusliitossa oppilaitostiedottamista.

Minulle tärkeää

Lastensuojelu

Haluaisin kaupunginvaltuutettuna ajaa eteenpäin parempaa lastensuojelua omien kokemusteni pohjalta. Lastensuojelun tulisi enemmän pyrkiä ennaltaehkäisemään tilanteiden eskaloitumista perheissä. Haluan tuoda myös julkisuudessa enemmän esille positiivisia kokemuksia lastensuojelusta, jotta ikäviä ennakkoluuloja lastensuojelun asiakkaista saataisiin purettua.

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus vaatii panostuksia jatkuvien leikkausten sijasta. Jo nyt leikkauksista kärsinyt yhteisöllinen opiskelijahuolto on erityisen tärkeää opintoihin kiinnittymisen, ryhmäytymisen ja työelämään siirtymisen kannalta. Siksi yhteisöllinen opiskelijahuolto tulisikin olla osa ammatillisten oppilaitosten pysyvää tomintaa. Amiksista valmistuu työelämään valmiita ammattilaisia, ja yhteiskunnan arvostuksen tulisi olla sitä vastaavaa.

Mielenterveyspalvelut

Helposti, ja matalalla kynnyksellä saavutettavat mielenterveyspalvelut ovat avainasemassa käsillä olevan mielenterveyskriisin purkamisessa. Mitä helpommin ja nopeammin apua on saatavilla, sitä harvempi jäisi yksin huoliensa kanssa. Ongelmatkaan eivät pääse kasvamaan niin suuriksi, kun niiden pilkkominen päästäisiin tekemään jo aikaisessa vaiheessa. Siksi onkin tärkeää, että tulevan terapiatakuun onnistumiseksi turvataan tarvittavat resurssit.

————————————-

871 Eetu Kinnunen

Ulkoisen viestinnän päällikkö, Ruskeasuo

35-vuotias yhteiskuntatieteilijä energia-alalla, intohimona ekologisesti kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen. Helsingistä tulee kunnollinen kaupunki, kun liikkuminen on sujuvaa julkisilla ja jalan, asumisen hinta ei hivo pilviä ja kaupungissa on tarjolla kaikille kiinnostavia palveluita ja kulttuuria. Kaikki tämä pitää toteuttaa kaupunkiluontoa kunnioittaen ja painaen hiilijalanjälkemme nollaan mahdollisimman nopeasti.

Minulle on tärkeää, että Helsinki on Suomen pääkaupunkina vastavoima hallitukselle, joka vie Suomea väärään suuntaan.

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Helsingissä ja palasin kotiin v. 2021 asuttuani 11 vuotta muualla. Asun Ruskeasuolla vaimoni kanssa. Päivätyöni teen kaupunkien kestävän energiasiirtymän parissa, muun muassa edistäen hiilineutraalia kaukolämpöä, hukkalämmön hyödyntämistä ja vahvoja sähkönsiirtoverkkoja. Arjessani liikun keväästä syksyyn fillarilla ja läpi vuoden julkisilla. Vapaalla lenkkeilen ja kuljeksin Keskuspuiston maastoissa.

Minulle tärkeää

Kestävä ja asukaslähtöinen kaupunki

Helsinki muuttuu ja kasvaa vauhdilla. Aiempien vuosikymmenten isoja mokia kaupunkisuunnittelussa on paikattu parantamalla julkista liikennettä ja rakentamalla lisää raideliikennettä. Lisärakentaminen pitää toteuttaa ensisijaisesti olemassaolevan kaupunkirakenteen sisälle ja välttää viheralueiden pienenemistä. Helsinkiin pitää kaavoittaa vain kaupunkimaista rakentamista, jotta rajallinen tila käytetään tehokkaasti.

Asumiskustannusten nousu pysäytettävä

Helsingissä asumisen hinta on kohonnut kestämättömän korkealle. Kaupunki voi vaikuttaa asumisen hintaan kaavoituksella ja siihen liittyvillä ehdoilla, tonttivuokrilla ja HEKA:n kautta rakentamalla ja pitämällä vuokratason kohtuullisena.

Asuntokaupan hidastuminen on jarruttanut omistusasuntojen hintakehitystä ja vapaiden markkinoiden vuokria, mutta ilmiö on tilapäinen. Uudisrakentamisen pysähdyttyä asuntomarkkinoilla nähdään nopeasti asuntopula, kun kysyntä alkaa elpyä.

Ilmasto- ja luontopositiivinen kaupunki

Helsingin ilmastopäästöt putoavat reippaasi vaalivuonna, kun Helen lopettaa kivihiilen polttamisen. Kaupungin tulee tukea energiayhtiönsä onnistumista hukkalämpö- ja pienydinvoimahankkeissaan, jotta Helsingin lämmitys saadaan nollapäästöiseksi 2030-luvun alkupuolella. Luontokadon torjunta tulee huomioida kaupungin viheralueiden ja esim. Helsingin Porkkalassa omistaman ulkoilualueen hoidossa sekä kaupungin tekemisssä hankinnoissa.

———————————————-

893 Riitta Majala

Sairaanhoitaja, Pohjois-Haaga

Olen Riitta Majala tehosairaanhoitaja yli 30 vuoden kokemuksella, yksinhuoltajana 27 vuoden, hekalaisena 26 vuoden, helsinkiläisenä 44 vuoden ja pennien/senttien venyttämisen kokemus 62 vuodelta.Toimin sijaishoitajana Jyväskylässä asuvalleni äidilleni, jotta veljeni, jotta hän pääsee ajoittain vapaalle.
Jos oikeudenmukaista, pitkäjännitteistä, helposti lähestyttävää, positiivista, rohkeaa, aidosti lähimmäisistä välittävää, sote alaa tuntevaa, ikäihmisten puolesta taistelevaa ja kohtuu hintaisten asuntojen puolesta puhujaa tarvitaan, niin tässä minä olen. Luottamustoimeni: Helsingin Seniorisäätiön hallituksessa. Tradekan Etelä-Suomen piirin varajäsen. HOK-Elannon edustajiston varajäsen. Asukasaktiviina olen ollut useita kymmeniä vuosia Hekassa ja aikaisemmin ennen fuusiota Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy. Kuulun asuinalueeni yhdistyksiin, kuten Pohjois-Haaga Seuraan, Pro-Haaga ry:hyn ja Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit ry:n johtokuntaan. Haluan toimia Helsingin parhaaksi.

Minulle tärkeää

Kohtuuhintainen asuminen

Helsinkiläisillä on oikeus asua Helsingissä tulotasoon katsomatta. Olen sitoutunut tuomaan HEKA:n asukkaiden äänen kuuluvaksi valtuustossa niin tulevissa vuokrankorotuksissa, rahan käyttössä, uudisrakentamisen kustannukset eivät saa kaatua kokonaan vuokralaisten harteille ja sisäiset asunnon vaihdot tulee saada helpommiksi. ARA-järjestelmän muutos on huono muutos kaikille ja tähän on saatava pikaisesti korjaus ennen kuin ongelmat kasvavat ja kasaantuvat.

Ikäihminen ei odota

Uusien seniorikeskusten rakentamiset tulee käynnistää, koska vanhat keskukset ei vastaa enään tämänpäivän haasteita/vaatimuksia. Ikäihmisistä tulee pitää huolta ja heidän omaishoitajista, jotta he jaksavat hoitaa omaa omaistaan. Omaishoitajien hyvinvointi on ensijaisen tärkeää. Ikäihmiset eivät odota.

Sote palvelut nopeammaksi, notkeammaksi ja paremmaksi

Tässä kohdassa on hyvä ottaa huomioon meidän huomispäivän helsinkiläiset eli lapset ja nuoriso, ja heidän hyvinvointinsa. Terveysasemien neuvoloihin tulee saada sosiaalityöntekijöitä tukemaan perheitä, jotka tarvitsevat apua arjessaan ja apu tulisi olla nopeasti saatavilla. Tämä olisi parasta ennaltaehkäisevää palvelua perheille. Terveyskeskusten hoitohenkilö mitotuksessa tulisi ottaa huomioon alueen yhteiskunnallinen asiakkaiden tilanne ja hoidon tarpeet. Palvelut tulee olla lähellä asiakkaita.

Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit ry:n kannanotto Munkkiniemenbaanaa koskeviin suunnitelmiin

Taustaa

Pyöräilyn olosuhteiden parantaminen, pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen, ja niiden edistämiseksi sujuvan pyöräilyn valtaväylän kehittäminen Munkkiniemen suunnasta keskustaan ovat kannatettavia tavoitteita. Ne tukevat ilmastonmuutoksen hillintää, liikenteen sujuvoittamista, kansanterveyttä ja ohjaavat pääkaupunkiseudun kasvua ekologisesti kestävämmäksi.

Pyöräilyn matkavastusta pienentävät toimenpiteet, kuten mahdollisimman tasaisen ja pysähdyksettömän reitin rakentaminen, ovat tarpeellisia ja lähtökohtaisesti kannatettavia, ja asukkaiden toiveet oman lähiympäristönsä suhteen on syytä huomioida toteutuksen yksityiskohdissa.

Jaksettiin ja pärjättiin sitä ennenkin -ajattelu ei ole ollut, eikä tule olemaan hyvä lähtökohta liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiselle, ei liioin sen itsestäänselvyyden toteaminen, että kaikkien tienkäyttäjien tulisi noudattaa liikennesääntöjä, ja että jos noudattaisivat, kaikenlaisia ongelmia olisi liikenteessä paljon vähemmän.

Munkkiniemenbaanan kehitysajatuksia

Baanasuunnitelmissa on kaksi merkittävää epäkohtaa Munkkiniemen puistotien alueella: Laajalahden aukion (puukioskin) kohta ja Puistotien ylittäminen autolla Solnantien ja Kadetintien kohdalla. Ehdottoman hyvää on pyörätien linjauksen ja väistämisvelvollisuuksien selkiyttäminen niin Laajalahden aukion kuin etenkin keskustan päässä puistotietä.

Laajalahden aukio

Laajalahden aukiolla pyörätien ja yleensäkin kevyen liikenteen väylien linjausta olisi syytä tarkistaa jokusen metrin etelän suuntaan. Näin paikan aukioluonne säilyy selkeänä ja ihmiset voivat parveilla puukioskin ympärillä paremmin olematta varsinaisen väylän päällä. ”Veistos” olisi syytä säilyttää kokonaisuutena, se olisi jopa symbolisesti tärkeää asukkaille, että osin muidenkin alueiden asukkaiden läpikulkua palveleva, parannettava pyöräväylä ei ”jyrää” tätä keskeistä paikkaa rikki.

Puistotien ylitysmahdollisuudet autolla osana Munkkiniemen liikennejärjestelyjen kokonaisuutta

Puistotien ylitysmahdollisuuden katkaisu autoilta Solnantien ja Kadetintien kohdalla vaatisi liikennejärjestelyjen laajempaa tarkastelua sen selvittämiseksi, miten liikenne Munkkiniemessä kokonaisuutena sujuu, jos tähän ratkaisuun päädytään. Erityisesti aamuruuhkan aikana tulisi simuloida, minkälaiset jonot Puistotielle muodostuu keskustan suuntaan ja miten se vaikuttaa esim. bussi 500:n matka-aikaan. Nykyisessä suunnitelmassa Munkkiniemen aukion risteyksessä Puistotieltä keskustan suuntaan olisi kaksi kaistaa aiemman kolme sijaan, ja siihen suuntaan jonottaisi paitsi keskustaan meneviä, myös Solnan- ja Kadetinteiltä tulleita, Puistotien päähän u-käännöstä tekemään meneviä autoja. Tässä voitaisiin tutkia myös mahdollisuutta, että oikealle kääntyville olisi oma lyhyt kaista, jonka vasemmalla puolella olisi pyöräkaista Paciuksenkadun uuden sillan suuntaan jatkaville.

Puistotien ylitykset ovat risteyksinä vaarallisia ja niissä on autolla hyvin vaikeaa välttää tilannetta, jossa joutuu pysähtymään jonkun toisen ajo- tai kävelylinjalle. Jos tähän Puistotien ylityksien katkaisuun päädytään, pitäisi tarkastella mahdollisuutta esim. muuttaa Perustie ja Riihitie vastaavasti yksisuuntaisiksi Laajalahdentien ja Kadetintien välillä, mikä estäisi liikenteen sumppuuntumista näillä kapeilla asuntokaduilla.

Voitaisiin tarkastella myös vaihtoehtoa, että Munkkiniemen puistotien ajoradat olisivatkin pyöräkatuja ja kävelylle ja viheralueille tai aukiolle jäisi enemmän tilaa niin Laajalahden aukiolla kuin muuallakin.

                      Humallahden silta

Mäkien vähentäminen pyöräreiteillä on matkavastusta alentavana tavoitteena hyvä.

Paciuksenmäen ohitus ja uusi suunniteltu silta voitaisi alkuun toteuttaa raskasbetoniponttonisiltana, jonka rakentaminen ei vaatisi suuria perustustöitä ja olisi melko helppo poistaa, mikäli se todetaan turhaksi myöhemmässä vaiheessa.

Sinänsä silta tarjoaa uuden maisemallisesti antoisan reitin niin kävelylle kuin pyöräilylle, mäen nousemisen välttämisen lisäksi. Toki joistain suunnista katsottuna maisema muuttuu ja monen mielestä varmasti huononeekin, mutta silta ei kuitenkaan peruuttamattomasti tuhoa kallioluontoa. Samalla paikalla on aiemmin sijainnut maisemaa hallinnut Humallahden uimala.

Lopuksi

Munkkiniemenbaana herättää paljon tunteita erityisesti Munkkiniemessä, ja moni kokee, että pyöräilyä liikennemuotona suositaan jo turhankin paljon. Ihmetellään myös katujen kunnossapidon resurssien riittävyyttä talviaikaan. Siksi väylää olisi tärkeää suunnitella nimenomaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa, niin että se kulkee luontevasti katutilan muut käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset huomioiden. Nyt suunnitelmista voi tulla kuva, että asioita katsotaan liian kapeasti vain pyöräilyn ja tämän yhden väylän toimivuuden näkökulmasta.                    

EU-vaalit 9.6.2024

– Sosialidemokraatit ovat koko Euroopassa se voima, joka toimii linjakkaasti oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. SDP:llä on eurovaaleissa vahva lista ja me tavoittelemme vaalivoittoa sekä edustajamäärän kasvua, SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi kertoo.

Länsi-Helsingin Demarit järjestivät EU-vaalipaneelin Kaatuneiden muistopäivänä 19.5. käytyään ensin Punaisten haudalla Pohjois-Haagassa.

Paneeliin osallistuneet europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, yhteiskuntasuhteiden johtaja Päivi Niemi-Laine ja kansanedustaja Kimmo Kiljunen pitivät erittäin tärkeänä, että suomalaiset ja muut eurooppalaiset äänestävät kesäkuun EU-vaaleissa sosialidemokraatteja. Vahva S&D -ryhmä pystyy varmimmin patoamaan Euroopan äärioikeiston nousua. Pohjois-Haagan Yhteiskoululle saapuneet noin 40 kuulijaa tenttasivat alustajia yli kaksi tuntia myös ilmastonmuutoksesta, maahanmuuttopolitiikasta, EU:n puolustuksesta, työntekijöiden oikeuksista, oikeusvaltioperiaatteesta, liikenneinfrasta, talouspolitiikasta, kehitysyhteistyömäärärahoista ja EU:n laajentumisesta.

Suomesta valtaan 720-jäseniseen parlamenttiin 15 ”meppiä. Varsinainen vaalipäivä on 9.6. ja ennakkoäänestys Suomessa on 29.5. – 4.6. MUISTA ÄÄNESTÄÄ!

Kampanjoimme myös 2.6. klo 12- 15 Munkkivuoren ostarilla. Olet tervetullut mukaan joko hetkeksi tai koko ajaksi. Tuomme teltan paikalle, joten löydät meidät sieltä helposti.

Kuntavaalit 13.4.2025

Länsi-Helsingin loistavat ehdokkaat kuntavaaleissa ovat: 

Eetu Kinnunen, melkein nykyinenkin demarinuori, ollut mukana politiikassa ja
järjestötyössä ja erityiset vaaliteemat asuminen sekä energiakysymykset mutta
myös kulttuuri, kirjastot, lähiliikuntapaikat sekä kaupunkiluonto ovat sydäntä
lähellä.

Kaisla Kanerva, 19-vuotias opiskelija, demarinuori ja Stadin ammatti- ja
aikuisopiston opiskelijakunnan puheenjohtaja, SAKKI ry:n 1. tuleva
varapuheenjohtaja. Opiskelijoiden lisäksi yleensä nuorten ja erityisesti
lastensuojelulasten asiat ovat hänelle tärkeitä.

Riitta Majala, aktiivinen ”joka paikan höylä” eli monessa mukana ja monta
asiaa hallussa. Terveydenhuolto, ikäihmiset ja mm. Hekan aktiivi vaikuttaja.
Tuttu myös Länsi-Helsingin teltoilta.

Ahmad Noor Hassan, Somaliasta Suomeen 20 vuotta sitten kotiutunut ja täällä
aktiivisen paikkansa löytänyt. Mm. HOK-Elannon edustajistossa viime kaudella.
Kiinnostunut erityisesti avustamaan maahanmuuttajia kotoutumaan ja löytämään
paikkansa Suomesta.

Ja kuvan ulkopuolelta:

Leea Halmetoja, monelle tuttu ja monessa mukana hänkin. Tehnyt pitkään työtä
lasten, nuorten ja perheiden parissa ja näin sote-palveluiden saatavuus onkin
tärkeä vaaliteema. Tähän lisättynä asuminen, julkinen liikenne ja monet muut
kaupungin palvelut.

Kerromme lisäksi yleisiä Helsingin uutisia ja alta löydät myös linkin Helsingin demareiden tapahtumakalenteriin.

Helsingin yhteisen tapahtumakalenterin löydät täältä. Tapahtumat arkisto – Helsingin Sosialidemokraatit (sdp.fi)