LÄNSI-HELSINGIN SOSIALIDEMOKRAATIT RY

Länsi-Helsingin sosialidemokraatit ry, tuttavallisemmin demarit, syntyi kun kolme alueen osastoa päätti yhdistää voimansa taatakseen entistäkin parempaa toimintaa jäsenilleen alueella. Osaston toiminta-alue kattaa Haagan, Lassilan, PItäjänmäen, Konalan sekä Munkinseudun.

Osastoista vanhimmat, Haagan Työväenyhdistys sekä Pitäjänmäen Työväenyhdistys kumpikin olivat jo 100-vuotisjuhlansa viettäneitä. Haagan työväenyhdistys sai alkunsa Pikku Huopalahden kylässä, 8.1.1905 Böllsin talolla pidetyssä kokouksessa. Läsnä oli noin kolmekymmentä ”työtätekevää” ja ”yhteiselo sai suorastaan toverillisen luonteen kokouksessa laulettujen laulujen, puheiden ja tarinoinnin muodossa”.

Virallinen perustamiskokous pidettiin 15.1.1905 ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Nestor Salava. Yhdistysrekisteriin yhdistys ilmoitettiin kuitenkin vasta vuoden 1906 puolella, joten asiakirjojen mukaan kolmesta yhdistyksestä vanhin on Pitäjänmäen työväenyhdistys.

Paikallista työväkeä kehotettiin perustamaan työväenyhdistys, mikäli paikkakunnalla ei sellaista ollut ja vuosina 1905-1906 kulkivatkin agitaattorin herättelemässä työväkeä erityisesti Helsingin pitäjän radanvarren uusilla alueilla. Keväällä 1906 Matti Paasivuori puhui Pitäjänmäen perustavassa kokouksessa, joka pidettiin Kyttäksen kahvilassa 18.3.1906 ja jossa oli läsnä 17 henkilöä, useat heistä rautatieläisiä.

Osastojen historia on sittemmin noudatellut yleistä yhteiskunnallista kehitystä. Sosialidemokraattisten yhdistysten tarina polveilee itsenäisen Suomen vaiheiden ja kaupunginosien muutosten, puolueen kehityksen ja jopa sotien kautta nykyhetkeen.

Osastoista nuorin, Pohjois-Haagan sos.dem. yhdistys merkittiin puoluerekisteriin 4.7.1956, ensimmäisenä allekirjoittajana puheenjohtaja Esko Soininen. Haagan kauppala oli liitetty v. 1946 Helsingin kaupunkiin, ja tähän alueliitokseen kuului suunnitelma Pohjois-Haagan rakentamisesta. Alueliitoksen myötä Haaga jaettiin Etelä- ja Pohjois-Haagaksi. Tyhjille tonteille, lähinnä metsään, noussut Pohjois-Haaga imi asukkaita. Esimerkiksi vuonna 1954 Haagan alueella rakennettiin 453 uutta asuinhuoneistoa, joista 319 Pohjois-Haagaan ja 134 Etelä-Haagaan. Oma kaupunginosa ja kasvava asukasmäärä olivat luonnollinen syy erota ”emo-Haagasta” ja perustaa oma puolueosasto. Myöhemmin omaa ”identiteettiä” alueelle loivat ostoskeskus, työväenopisto, kirjasto, Pohjois-Haagan Urheilijat (PoHu) ja Pohjois-Haagan yhteiskoulu (PHYK), jossa uraansa aloittelivat mm. Vesa-Matti Loiri ja Cisse Hurriganes-Häkkinen.

Pohjois-Haagasta eriytyi omaksi kaupunginosakseen Lassila 1970-luvulla. Puolueosaston nimikin muutettiin myöhemmin Pohjois-Haagan – Lassilan sos.dem. yhdistykseksi. Omakotialue muuttui kerrostalojen peittämäksi. Nykyisin alueen vilkkautta ylläpitävät Pohjois-Haagan rautatieasema (n. 10 min. suora yhteys Helsingin keskustaan ja n. 20 min. suora yhteys lentoasemalle) sekä Lassilan monipuolinen liikuntapuisto ympärivuotisine palveluineen..

Länsi-Helsingin demarit astuu nyt uuteen aikaan, NATO-Suomessa, populismin aikakaudella ja nähtäväksi jää, millaisia seuraavat 120 vuotta tulevat olemaan. Tasa-arvoisemman ja kestävämmän yhteiskunnan puolella oikeusvaltion ja demokratian puolesta töitä tullaan kuitenkin jatkossakin tekemään!

Lähteet:

Leskelä Ilkka  (2008) Oman tiensä tekijät. Haagan Työväenyhdistyksen 100-vuotinen historia.

Leskelä Ilkka (2016) Työväen poluilla. Pitäjänmäen Työväenyhdistys 110-vuotta.