Uutiset

Lokakauden avajaiset 30.10.2025

Puheenjohtajan alkusanat

Hyvät toverit,

Aivan aluksi haluan toivottaa kaikki tervetulleiksi perinteisiin Lokakauden avajaisiin, tällä kertaa tässä hyväksi havaitussa muodossa, että kokoonnutaan hyvän tarjoilun, mielenkiintoisen alustajan ja vapaan keskustelun merkeissä ottamaan vastaan politiikan syksy.

Omassa poliittisessa tilannekatsauksessani ajattelin rakentavassa hengessä vähän märehtiä velkajarrua. Monestihan ihmiset, jotka eivät kuulu mihinkään puolueeseen, selittävät sitä sillä, että mikään puolue ei ole kaikissa asioissa aivan samoilla linjoilla heidän kanssaan. He eivät ehkä tule ajatelleeksi, että sama tilanne on oikeasti kaikilla niilläkin, jotka puolueisiin kuuluvat. Joskus mieleen saattaa jopa hiipiä epäilys, onko ollenkaan oikeassa jengissä. Itselläni tällainen häivähti mielessä ensimmäisen kerran velkajarrukeskustelun myötä.

Minä näen velkajarrulainsäädännössä pääasiassa huonoja puolia ja uhkakuvia. Hyvääkin siinä on, kuten se, että jatkossa kehysbudjetoinnissa pitää huomioida valtion menojen lisäksi tulot, ja ns. kirjanpitokikkailu esimerkiksi valtion omaisuutta myymällä vaikeutuu.

Kuitenkin pelkään, että velkajarrumaailmassa käy toistuvasti, kuten tällä hallituskaudella on käynyt, eli valtiovarainministeriö laatii ylioptimistisia arvioita julkisten menojen leikkaamisen vaikutuksista. Sitten leikataan, kotimainen kysyntä supistuu, talouskasvu hidastuu, työttömyys kasvaa, velkaantuminen kiihtyy ja velkasuhde heikkenee. Valtiovarainministeriö tuottaa uuden leikkauslistan, joka toteutetaan, ja niin edelleen. Käynnissä on kurjistumisen kierre, jossa hyvinvointivaltiota ajetaan alas pala palalta ja silti pyhä velkasuhde ei alene.

Pelkoani tämän suhteen ei juuri lieventänyt sisäinen tiedotustilaisuus jäsenille, jossa sitä velkajarrussa mukana olemista perusteltiin. Sen siinä kuitenkin ymmärsin, että siinä missä joidenkin muiden puolueiden motiivit velkajarrulle ovat moninaiset, se on demarien osalta kuitenkin vilpitön yritys puolustaa hyvinvointivaltiota.

Jopa kokoomus mainostaa politiikkaansa hyvinvointivaltion puolustamisena ja yrittää esittää, että he olisivat siinä kaikkein vastuullisimpia. Kuinka vastuullista heidän politiikkansa tulosten valossa on, sitä pitäisi lehdistönkin enemmän kysellä.

Nyt puhutaan paljon, että kokoomuksen julkikuvassa arvoliberaalit sivistysporvarit loistavat poissaolollaan ja vulgäärit ”kravattipersut” esiintyvät äänekkäimmin. Mutta se, mikä kaikkia kokoomuslaisia kuitenkin yhdistää, on sosialismin vastustaminen.

Hyvinvointivaltio on nimenomaan sosialistinen hanke, ja kokoomus on läpi vuosikymmenten johdonmukaisesti vastustanut niiden instituutioiden luomista, joista hyvinvointivaltio on muodostunut. Viimeksi oppivelvollisuuden laajentamista niin että toisenkin asteen oppimateriaalit ovat kaikille maksuttomat. Siksi on totuudenvastaista väittää, että kokoomuksen politiikan taustalla olisi hyvinvointivaltion puolustaminen.

Toinen esimerkki tällaisesta totuudenvastaisesta puheesta, jonka haluan kokoomusta edelleen sättiäkseni mainita, liittyy ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoon. Kokoomus mainosti keväällä asiaa tavalla, joka sai jotkut ay-johtajat harkitsemaan eroa, tai jopa eroamaan puolueesta. Silloin kokoomus puoluesihteerinsä suulla väitti, että sillä ei ole tavoitetta heikentää ay-liikettä. Uskooko kukaan tällaista ilmiselvää valetta?

Me kuitenkin olemme liike, jonka ei koskaan tarvitse valehdella päämääristään. Sellaisessa on sittenkin helppo olla mukana myös silloin kun jokin linjaristiriita vaivaa mieltä. Kun joku demari sanoo, että haluaa puolustaa hyvinvointivaltiota, ei koskaan tarvitse epäillä, etteikö asia olisi juuri näin, myös silloin kuin keinoista ollaan eri mieltä.

Mutta se siitä velkajarrusta ja kokoomuksesta tällä erää.

Maailman ja Suomen tilanteessa moni asia aiheuttaa huolta. Edistyksen voittokulkuun on yksinkertaisesti vaikeampi uskoa, kuin vielä joitakin vuosia sitten oli. Yhteiskunnallisesti orientoituneen ihmisen on helppo menettää joskus yöunensa epämääräisen maailmantuskan takia. Lehtitietojen mukaan jopa Cheekille kävi hiljattain näin.

Huoleen ja toivottomuuteen hyvä lääke on tulla yhteen muiden huolestuneiden kanssa. Maailma todellakin voi muuttaa – yhdessä muiden rohkeiden ihmisten kanssa. Kun kokoonnutaan yhteen keskustelemaan politiikasta, moni asia kirkastuu mielessä. Mikä meitä vaivaa, mitä tavoitellaan ja miksi. Yhdessä löydetään sanat ja käsitteet, joilla kuvailla tätä kaikkea. Yhdessä opitaan perustelemaan omat näkemyksemme myös niille, jotka eivät ole jo valmiiksi samaa mieltä. Yhteisissä tilaisuuksissa nähdään, että meitä on aika paljon, kukin erilaisissa rooleissa, ei purkamassa, vaan puolustamassa ja kehittämässä pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

Eräs Tuomas Anhavan suomentama japanilainen runo kuuluu seuraavasti:

Jos en sinulle

kenelle sitten näytän

luumupuun kukan?

Samassa hengessä me voimme katsella ympärillemme ja kysellä toisiltamme, että

Jos en sinun

kenen kanssa puolustan

pohjoismaista hyvinvointivaltiota?

Ennen kuin päästän teidän voileipäkakkujen kimppuun, toivotan hauskaa ja mieltäylentävää iltaa meille kaikille!

Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ehdokkaat kuntavaaleissa 2025

Osastollamme oli kuntavaaleissa kuusi erinomaista ehdokasta, joista Ahmad Noor Hassan valittiin kaupunginvaltuuston varsinaiseksi ja Johanna Forss-Lähdesmäki varajäseneksi. Kaikki toimivat nyt yhdessä tai useammassa kunnallisessa tai ylikunnallisessa luottamustehtävässä.

Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit ry:n kannanotto Munkkiniemenbaanaa koskeviin suunnitelmiin

Taustaa

Pyöräilyn olosuhteiden parantaminen, pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen, ja niiden edistämiseksi sujuvan pyöräilyn valtaväylän kehittäminen Munkkiniemen suunnasta keskustaan ovat kannatettavia tavoitteita. Ne tukevat ilmastonmuutoksen hillintää, liikenteen sujuvoittamista, kansanterveyttä ja ohjaavat pääkaupunkiseudun kasvua ekologisesti kestävämmäksi.

Pyöräilyn matkavastusta pienentävät toimenpiteet, kuten mahdollisimman tasaisen ja pysähdyksettömän reitin rakentaminen, ovat tarpeellisia ja lähtökohtaisesti kannatettavia, ja asukkaiden toiveet oman lähiympäristönsä suhteen on syytä huomioida toteutuksen yksityiskohdissa.

Jaksettiin ja pärjättiin sitä ennenkin -ajattelu ei ole ollut, eikä tule olemaan hyvä lähtökohta liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiselle, ei liioin sen itsestäänselvyyden toteaminen, että kaikkien tienkäyttäjien tulisi noudattaa liikennesääntöjä, ja että jos noudattaisivat, kaikenlaisia ongelmia olisi liikenteessä paljon vähemmän.

Munkkiniemenbaanan kehitysajatuksia

Baanasuunnitelmissa on kaksi merkittävää epäkohtaa Munkkiniemen puistotien alueella: Laajalahden aukion (puukioskin) kohta ja Puistotien ylittäminen autolla Solnantien ja Kadetintien kohdalla. Ehdottoman hyvää on pyörätien linjauksen ja väistämisvelvollisuuksien selkiyttäminen niin Laajalahden aukion kuin etenkin keskustan päässä puistotietä.

Laajalahden aukio

Laajalahden aukiolla pyörätien ja yleensäkin kevyen liikenteen väylien linjausta olisi syytä tarkistaa jokusen metrin etelän suuntaan. Näin paikan aukioluonne säilyy selkeänä ja ihmiset voivat parveilla puukioskin ympärillä paremmin olematta varsinaisen väylän päällä. ”Veistos” olisi syytä säilyttää kokonaisuutena, se olisi jopa symbolisesti tärkeää asukkaille, että osin muidenkin alueiden asukkaiden läpikulkua palveleva, parannettava pyöräväylä ei ”jyrää” tätä keskeistä paikkaa rikki.

Puistotien ylitysmahdollisuudet autolla osana Munkkiniemen liikennejärjestelyjen kokonaisuutta

Puistotien ylitysmahdollisuuden katkaisu autoilta Solnantien ja Kadetintien kohdalla vaatisi liikennejärjestelyjen laajempaa tarkastelua sen selvittämiseksi, miten liikenne Munkkiniemessä kokonaisuutena sujuu, jos tähän ratkaisuun päädytään. Erityisesti aamuruuhkan aikana tulisi simuloida, minkälaiset jonot Puistotielle muodostuu keskustan suuntaan ja miten se vaikuttaa esim. bussi 500:n matka-aikaan. Nykyisessä suunnitelmassa Munkkiniemen aukion risteyksessä Puistotieltä keskustan suuntaan olisi kaksi kaistaa aiemman kolme sijaan, ja siihen suuntaan jonottaisi paitsi keskustaan meneviä, myös Solnan- ja Kadetinteiltä tulleita, Puistotien päähän u-käännöstä tekemään meneviä autoja. Tässä voitaisiin tutkia myös mahdollisuutta, että oikealle kääntyville olisi oma lyhyt kaista, jonka vasemmalla puolella olisi pyöräkaista Paciuksenkadun uuden sillan suuntaan jatkaville.

Puistotien ylitykset ovat risteyksinä vaarallisia ja niissä on autolla hyvin vaikeaa välttää tilannetta, jossa joutuu pysähtymään jonkun toisen ajo- tai kävelylinjalle. Jos tähän Puistotien ylityksien katkaisuun päädytään, pitäisi tarkastella mahdollisuutta esim. muuttaa Perustie ja Riihitie vastaavasti yksisuuntaisiksi Laajalahdentien ja Kadetintien välillä, mikä estäisi liikenteen sumppuuntumista näillä kapeilla asuntokaduilla.

Voitaisiin tarkastella myös vaihtoehtoa, että Munkkiniemen puistotien ajoradat olisivatkin pyöräkatuja ja kävelylle ja viheralueille tai aukiolle jäisi enemmän tilaa niin Laajalahden aukiolla kuin muuallakin.

                      Humallahden silta

Mäkien vähentäminen pyöräreiteillä on matkavastusta alentavana tavoitteena hyvä.

Paciuksenmäen ohitus ja uusi suunniteltu silta voitaisi alkuun toteuttaa raskasbetoniponttonisiltana, jonka rakentaminen ei vaatisi suuria perustustöitä ja olisi melko helppo poistaa, mikäli se todetaan turhaksi myöhemmässä vaiheessa.

Sinänsä silta tarjoaa uuden maisemallisesti antoisan reitin niin kävelylle kuin pyöräilylle, mäen nousemisen välttämisen lisäksi. Toki joistain suunnista katsottuna maisema muuttuu ja monen mielestä varmasti huononeekin, mutta silta ei kuitenkaan peruuttamattomasti tuhoa kallioluontoa. Samalla paikalla on aiemmin sijainnut maisemaa hallinnut Humallahden uimala.

Lopuksi

Munkkiniemenbaana herättää paljon tunteita erityisesti Munkkiniemessä, ja moni kokee, että pyöräilyä liikennemuotona suositaan jo turhankin paljon. Ihmetellään myös katujen kunnossapidon resurssien riittävyyttä talviaikaan. Siksi väylää olisi tärkeää suunnitella nimenomaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa, niin että se kulkee luontevasti katutilan muut käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset huomioiden. Nyt suunnitelmista voi tulla kuva, että asioita katsotaan liian kapeasti vain pyöräilyn ja tämän yhden väylän toimivuuden näkökulmasta.                    

EU-vaalit 9.6.2024

– Sosialidemokraatit ovat koko Euroopassa se voima, joka toimii linjakkaasti oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. SDP:llä on eurovaaleissa vahva lista ja me tavoittelemme vaalivoittoa sekä edustajamäärän kasvua, SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi kertoo.

Länsi-Helsingin Demarit järjestivät EU-vaalipaneelin Kaatuneiden muistopäivänä 19.5. käytyään ensin Punaisten haudalla Pohjois-Haagassa.

Paneeliin osallistuneet europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, yhteiskuntasuhteiden johtaja Päivi Niemi-Laine ja kansanedustaja Kimmo Kiljunen pitivät erittäin tärkeänä, että suomalaiset ja muut eurooppalaiset äänestävät kesäkuun EU-vaaleissa sosialidemokraatteja. Vahva S&D -ryhmä pystyy varmimmin patoamaan Euroopan äärioikeiston nousua. Pohjois-Haagan Yhteiskoululle saapuneet noin 40 kuulijaa tenttasivat alustajia yli kaksi tuntia myös ilmastonmuutoksesta, maahanmuuttopolitiikasta, EU:n puolustuksesta, työntekijöiden oikeuksista, oikeusvaltioperiaatteesta, liikenneinfrasta, talouspolitiikasta, kehitysyhteistyömäärärahoista ja EU:n laajentumisesta.

Suomesta valtaan 720-jäseniseen parlamenttiin 15 ”meppiä. Varsinainen vaalipäivä on 9.6. ja ennakkoäänestys Suomessa on 29.5. – 4.6. MUISTA ÄÄNESTÄÄ!

Kampanjoimme myös 2.6. klo 12- 15 Munkkivuoren ostarilla. Olet tervetullut mukaan joko hetkeksi tai koko ajaksi. Tuomme teltan paikalle, joten löydät meidät sieltä helposti.

Kuntavaalit 13.4.2025

Länsi-Helsingin loistavat ehdokkaat kuntavaaleissa ovat: 

Eetu Kinnunen, melkein nykyinenkin demarinuori, ollut mukana politiikassa ja
järjestötyössä ja erityiset vaaliteemat asuminen sekä energiakysymykset mutta
myös kulttuuri, kirjastot, lähiliikuntapaikat sekä kaupunkiluonto ovat sydäntä
lähellä.

Kaisla Kanerva, 19-vuotias opiskelija, demarinuori ja Stadin ammatti- ja
aikuisopiston opiskelijakunnan puheenjohtaja, SAKKI ry:n 1. tuleva
varapuheenjohtaja. Opiskelijoiden lisäksi yleensä nuorten ja erityisesti
lastensuojelulasten asiat ovat hänelle tärkeitä.

Riitta Majala, aktiivinen ”joka paikan höylä” eli monessa mukana ja monta
asiaa hallussa. Terveydenhuolto, ikäihmiset ja mm. Hekan aktiivi vaikuttaja.
Tuttu myös Länsi-Helsingin teltoilta.

Ahmad Noor Hassan, Somaliasta Suomeen 20 vuotta sitten kotiutunut ja täällä
aktiivisen paikkansa löytänyt. Mm. HOK-Elannon edustajistossa viime kaudella.
Kiinnostunut erityisesti avustamaan maahanmuuttajia kotoutumaan ja löytämään
paikkansa Suomesta.

Ja kuvan ulkopuolelta:

Leea Halmetoja, monelle tuttu ja monessa mukana hänkin. Tehnyt pitkään työtä
lasten, nuorten ja perheiden parissa ja näin sote-palveluiden saatavuus onkin
tärkeä vaaliteema. Tähän lisättynä asuminen, julkinen liikenne ja monet muut
kaupungin palvelut.

Kerromme lisäksi yleisiä Helsingin uutisia ja alta löydät myös linkin Helsingin demareiden tapahtumakalenteriin.

Helsingin yhteisen tapahtumakalenterin löydät täältä. Tapahtumat arkisto – Helsingin Sosialidemokraatit (sdp.fi)